Löytyykö opetus- tai päivähoitoryhmästäsi lapsia, joiden kielelliset taidot vaihtelevat laidasta laitaan? Pohditko, miten voisit mukauttaa toiminnan sisältöjä ja menetelmiä, jotta taidoiltaan erilaiset oppijat ja leikkijät pysyisivät ryhmän mukana? Entä mikä avuksi, kun tukea tulisi antaa heti tuen tarpeen ilmaannuttua?
Niin varhaiskasvatuksessa kuin koulumaailman puolella jokaisella lapsella on oikeus saada kehityksensä ja oppimisensa edellyttämää tukea. Suomessa käytetyssä kolmiportaisen tuen mallissa lapset saavat yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja yksilölliset tarpeen, joihin vastataan erilaisilla tukimuodoilla, kuten tukiopetuksella, avustajapalvelulla tai apuvälineillä.
Yksi käytetyimmistä tukimuodoista on eriyttäminen. Eriyttämällä voidaan keskittyä olennaisten taitojen vahvistamiseen ja vastaavasti haastaa lasta silloin, kun asiakokonaisuudet ovat jo hallinnassa. Eriyttäminen voi kohdistua mm. tehtävien määrään, sisältöihin, käytettäviin materiaaleihin ja työtapoihin. Kyse ei kuitenkaan ole vain niksikokoelmasta, sillä eriyttäminen vaatii lasten kanssa työskenteleviltä eri oppimistyylien tuntemista, suunnitelmallista yhteistyötä oppimisen seurannassa ja sitoutumista lapsen huomioimiseen yksilönä. Tärkeää on löytää yhteinen sävel lasten kanssa, jotta kaikki opetusryhmässä saavat onnistumisen kokemuksia ja haasteita sopivassa suhteessa.
Roihusten perheen materiaalit on suunniteltu tukemaan paitsi lasten kielenkehitystä myös mahdollistamaan osallisuus jokaiselle lapselle. Tämän takia Roihuset on rakennettu niin, että materiaalia voi käyttää ryhmissä, joissa lasten taidot vaihtelevat. Näin kaikki pääsevät osaksi samaa aktiviteettia saaden silti omantasoistaan tukea – olipa se yleistä, tehostettua tai erityistä!
Roihusten kanssa eriyttäminen onnistuu silloinkin, kun valmistautumisaikaa kielellisten tuokioiden suunnitteluun on vaihtelevasti. Aiheesta toiseen siirtyminen on tehty helpoksi, sillä kaikki aihepiirit koostuvat samoista peruselementeistä: tapahtumakuva, kuvakortit, kerrontakortit ja kommunikointitaulut. Roihusten ideologia pohjautuu leikkien ja pelien avulla saatavaan toistoon, joka tehostaa uusien asioiden omaksumista. Leikkisyys innostaa lapset mukaan yhteisiin puuhiin ja jättää tilaa luovuudelle! Materiaalien tultua tutuksi vetäjän on helppo muokata leikkien ja pelien vaikeustasoa lasten taitotason mukaan.
Roihusten kielelliset leikkihetket tukevat kaikkien lasten kielellisten taitojen kehitystä. Ne laajentavat sanavarastoa, harjoittavat käsitteiden ymmärtämistä ja kehittävät kerronnan taitoja. Roihusissa on panostettu vahvasti visuaalisuuteen. Kuvatuki rauhoittaa esimerkiksi yleisen tuen piiriin kuuluvan vilkkaan lapsen, jolla voi olla lieviä kielellisiä haasteita tai hän tarvitsee keskittymisensä tueksi virikkeitä. Lausetasoisesti mallittamalla ohjeet on helpompi kuunnella loppuun ja ymmärtää, selitetään osa kerrallaan. Pelilliset elementit ja kuvat helpottavat syy-seuraussuhteen sekä abstraktien käsitteiden opettelemista. Siten sanasto vahvistuu, kun sanamerkitykset laajenevat ja lapsi oppii yhdistämään asioihin niiden ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia.
Tehostetun tuen piirissä tuen tarve on moninaistunut. Tämän takia oppimisen tukimuotoihin lisätään ennaltaehkäisevä ja riskejä arvioiva näkökulma. Lapselle sopivia toimintatapoja hyödynnetään ryhmässä toimimisen ja uuden oppimisen tukena. Roihusten visuaalisuus on tällöinkin eduksi: mallittamalla tuetaan lapsen omaa ilmaisua ja toiminnan hahmottamista. Kuvatuki luo väylän ohjeiden ja toivotun toiminnan välille, mikä helpottaa tapahtumien jäsentämistä. Kun etsitään keinoja monipuolistaa sanavarastoa tai kasvattaa lausepituutta, lapsen oman motivaation merkitys korostuu. Roihusten materiaalipaketti on onneksi riittävän laaja, joten mielenkiinnonkohteita ja mukaansatempaavia leikkejä löytyy ihan jokaiselle – innostuupa lapsi sitten muurahaisista, paloautoista tai kumiankoista.
Kolmas tuen muoto, erityinen tuki, otetaan käyttöön, kun lapsen tukeminen edellyttää entistä tavoitteellisempaa, usein moniammatillista yhteistyötä. Lapsen tuntevalla aikuisella on vastuu havainnoida ja arvioida lapsen taitoja sekä suhteuttaa tehtävänannot näiden mukaan. Lapsen osallisuutta ja oppimista voi olla tukemassa henkilökohtainen avustaja ja lapsella saattaa olla käytössään kommunikoinnin apuväline, kuten kommunikointikansio. Kun lapsi kaipaa yksilöllistä ohjausta, Roihusten materiaaleista löytyy sopivat pelit ja välineet tilanteisiin, joilla madalletaan kielellisiltä taidoiltaan epävarmemman lapsen kynnystä osallistua toimintaan. Kielenkehityksen haasteet eivät saa olla esteenä osallistumiselle.
Mitä tehdä, jos huoli lapsen kielenkehityksestä herää?
Silloin kun herää epäilys lapsen kielenkehityksestä tai halutaan seurata, kuinka suomen kieli opitaan toisena kielenä, apuna voidaan käyttää Roihusten eväsretki -havainnointimateriaalia. Eväsretki on ainoa havainnointimateriaali, joka pohjautuu vahvasti kuvatukeen, joten myös puheilmaisultaan niukempien lasten on mahdollista näyttää osaamisensa. Kun voidaan todeta, että esimerkiksi ohjeiden noudattamisen haasteet eivät selity kielellisillä pulmilla, tukea osataan suunnata paremmin vaikkapa hahmotusongelmien tai ylivilkkauden kanssa toimimiseen.
Lue lisää Eväsretkestä täällä
Roihusten arjessa- ja matkassa-pakettien monipuoliset materiaalit mahdollistavat eriyttämisen eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Molemmissa paketeissa eriyttäminen onnistuu samalla, kun lapsen yksilölliset tarpeet nivotaan yhteen ryhmän tavoitteiden kanssa. Pakettien aihepiirit ja niiden materiaalit myös rakennetuvat samalla logiikalla.
Arjessa-paketin pääpaino on kodin ja päiväkodin jokapäiväisissä toiminnoissa. Aihepiirit sisältävät tärkeää perussanastoa syömiseen, pukeutumiseen, peseytymiseen ja leikkimiseen liittyen. Kun arjen sanasto ja pienten lauseiden rakentaminen alkaa olla kunnossa, voi siirtyä eteenpäin Matkassa-paketin avulla.
Matkassa-paketissa sukelletaan pintaa syvemmälle. Roihusten mukana käydään kaupassa, lääkärissä, kaupungilla, synttäreillä ja puuhataan pihalla kesät talvet. Aihepiirien ympärille on kerätty haastavampia tunteisiin ja sijaintiin liittyviä käsitteitä ja vastakohtia. Täten jokaisen taitotasolle löytyy sopivan haastavia tehtäviä. Laaja kattaus leikkivälineitä ja tulostettavia pelejä sallii pähkäilyn monenlaisten matemaattisten ja loogisen päättelyn pulmien parissa.
Roihusten aihepiirejä ei kuitenkaan ole sidottu tiettyyn etenemisjärjestykseen. Tämä mahdollistaa tarinalliset seikkailut aihepiiristä ja paketista toiseen. Molempien pakettien valmiit materiaalit helpottavat resurssipulaa ja toiminalliset leikit sopivat isommallekin lapsiryhmälle. Kummankin paketin kohdalla eriyttäminen alaspäin onnistuu 2–3- vuotiaan tasolle ja ylöspäin haasteita etsiessä vain mileikuvitus on rajana.
Pureudutaan vielä Roihusten materiaalin ahmattileikkiin, jota voi helposti eriyttää lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Leikin voi toteuttaa monella tapaa eri ikäisten ja taitoisten ryhmäläisten kanssa. Tässä esimerkissä käytetään ahmattihahmon lisäksi yhtä tapahtumakuvaa ja kuvaan sopivia kuvakortteja. Leikissä lapset nostavat vuorotellen kuvakortteja, nimeävät kortin ja etsivät nimeämänsä asian tapahtumakuvasta. Vuoronsa päätteeksi lapsi saa käydä syöttämässä kuvan ahmatille.
Vinkkivitonen: Ahmatin voi sijoittaa huoneen toiselle puolelle ja liikkua sen luokse syöttämään kuvat Roihusten liikkumiskorttien osoittamilla tavoilla. Tämä toimii samalla keinona purkaa lasten energiaa, jolloin keskittyminen oman vuoron odottamiseen paranee. Hauska ja toiminallinen tekeminen motivoi ja jää mieleen!
Tehostetun ja erityisen tuen portailla kuvakommunikaation merkitys kasvaa. Tällöin ahmattileikin osaksi on hyvä ottaa tapahtumakuvaan liittyvä kommunikointitaulu. Aikuinen mallittaa sanomansa lapselle ja lapsi oppii käyttämään kuvia sanojensa tukena. Mikäli lapsen kielellinen ilmaisu on hyvin niukkaa, lasta voi kehottaa asettamaan kuvakortin tapahtumakuvan kohteen päälle ennen sen kiikuttamista ahmatin suuhun. Näin lapsi saa onnistumisen kokemuksen näyttäessään, että hän hahmottaa kuvien samankaltaisuuden. Hahmottamista voi helpottaa rajaamalla tapahtumakuvaa.
Ahmattileikissä eriyttäminen ylöspäin onnistuu esimerkiksi kerrontakortteilla, jotka ovat tapahtumakuvasta leikattuja tilanteita. Leikin idea pysyy samana: nyt lapsi nimeää kohdesanan sijasta kyseisen tapahtuman, kuten ”lapsi istuu ja viittaa”. Kerrontakorteilla voidaan tuoda leikkiin tarinallinen elementti ja harjoitella pidempien lauseiden muodostamista. Entistä haastavamman tehtävästä saa yhdistämällä kerrontakortteihin puhekuplakortit. Kun lapsi nostaa puhekuplakortin, häntä pyydetään miettimään, kuka kuvan henkilö voisi sanoa kuplan tekstin. Kuplien lauseet ovat lyhyitä ja kuvitettuja.
Puhekuplakorttien kaltaisen loogisen päättelyn ohella ahmattileikki on sovellettavissa luokittelun harjoittelemiseen. Tällöin leikkiin voi valita useamman sanaluokan tai aihepiirin kuvakortit. Luokitteluleikin aluksi sovitaan, että ahmatti syö esimerkiksi vain keittiöön liittyviä sanoja. Lapsen tehtävänä on pohtia, voiko hän syöttää nostamansa kortin ahmatille. Tehtävää voi vaikeuttaa mm. seuraavasti: jos kuvakortti liittyy kyseiseen aihepiiriin, lasta pyydetään lisäksi keksimään sana, joka ei sovi samaan aihepiiriin. Päinvastaisessa tilanteessa lasta pyydetään miettimään, mihin tilanteeseen hänen nostamansa kuvakortti liittyy valitun aihepiirin sijaan. Sanoista voi kehittää myös lauseita. Eriyttäminen alaspäin onnistuu esimerkiksi siten, että lapsi valitsee korttiin liittyvän aihepiirin aikuisen antamista vaihtoehdoista.
Lapsuudesta alkaen rakentuvat kielelliset taidot luovat pohjan monille myöhemmin opittaville taidoille ja valmiuksille, kuten luki- ja kirjoitustaidolle. Täten kielellisten taitojen kehitys ja niitä tukeva ympäristö vaikuttavat oppimismotivaatioon ja koulumenestykseen. Vuorovaikutteinen ilmapiiri, jossa tuetaan lapsen kommunikaatioaloitteita, vahvistaa myös itsetuntoa. Kaikilla näillä taidoilla on tärkeä merkitys lapsen identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille – nyt ja tulevaisuudessa.
Roihusten perheen, kuten kaikkien Kipinäkeskuksen materiaalien kantavana ajatuksena on se, että osallisuus kuuluu kaikille. Oikea-aikaisella ja lapsen tarpeisiin mukautuvalla tuella luodaan oppimista ja omatoimisuutta edistävä ympäristö. On tärkeää, että aikuisella on kärsivällisyyttä ja aikaa löytää yhteinen ymmärrys tukea tarvitsevan lapsen kanssa. Näin taitoja päästään rakentamaan yhdessä pala palalta.
