Puheen epäselvyys on yksi tavallisimmista lapsilla esiintyvistä puheen pulmista. Jos lapsen puhe on kovin epäselvää, voi erityisesti lapselle vieraampien ihmisten olla hyvinkin vaikea ymmärtää, mitä lapsi yrittää kertoa. Lapselle, jonka itseilmaisua ja sitä kautta osallistumista kivoihin arjen puuhiin epäselvä puhe hankaloittaa, tilanne saattaa olla hyvinkin turhauttava. Puheterapeuteilla on onneksi työkalupakissaan erilaisia menetelmiä, joilla epäselvää puhetta voidaan kuntouttaa. Mutta millä menetelmistä osutaan maaliin? Tässä tekstissä perehdymme yhteen epäselvän puheen kuntoutuksessa toimivaksi osoittautuneeseen menetelmään – apusanamenetelmään.

Apusanamenetelmässä kokonaiset sanat pilkotaan kuvitetuiksi apusanoiksi, joita käytetään harjoittelussa toistojen tukena. Niillä vahvistetaan joko helppoja tai vielä hieman haastavampia tavuja. Apusanojen avulla voidaan harjoitella puheliikkeitä, joilla siirrytään sujuvasti tavusta toiseen. Apusanoja käytetään myös ”käynnistämään” sanoja, joissa äänteet vielä helposti muuntuvat.

Apusanat ovat hyödyllisiä harjoittelussa myös silloin, kun konsonanttiyhtymät muuntuvat lapsen puheessa (esim. tähti -> tätti, pomppu -> pooppu, keksi -> ketsi). Kannattaa siis miettiä, mitä kuvitettavissa olevia yksitavuisia konsonanttiloppuisia tavuja voisi käyttää apusanoina. Apusanalla voidaan vahvistaa joko konsonanttiyhtymän ensimmäistä tai toista tavua (esim. PUT-ki, os-TAA). Apusanan vahvistaminen auttaa lasta havainnoimaan tavun alussa tai lopussa olevaa konsonanttia. Apusanojen yhdistäminen muihin tavuihin, niin että syntyy merkityksellisiä sanoja, vahvistaa tavujen välisiä puheliikkeitä. Kokonaisen sanan (esim. kotka) tuottaminen ei välttämättä heti onnistu, vaikka tavusarjat (KOT-KAA) onnistuisivatkin, mutta toistojen myötä puheliikkeet kuitenkin automatisoituvat ja pikkuhiljaa sanatkin voivat onnistua.

Apusanat kannattaa muistaa myös siinä vaiheessa, kun lapsi vasta aloittelee konsonanttiyhtymien tuottamista. Tyypillisesti lapsen puheeseen ilmaantuvat ensimmäisinä konsonanttiyhtymät MP, NT ja NK (jos K onnistuu 😊). Ensimmäisten konsonanttiyhtymien apusanoja (esim. PUM) voi alkaa harjoitella itsenäisinä sanoina. Jos on kyse hyvin haasteellista puheen tuoton vaikeuksista, on alkuun parempi jättää kuvat sivuun ja ohjata lasta seuraamaan terapeutin kasvoja ja suun liikkeitä ja tuottamaan puhetta yhtä aikaa terapeutin kanssa. Myös visuaalisia ja kosketukseen perustuvia vihjeitä kannattaa kokeilla.

Seuraavassa blogitekstissä perehdymme minimipareihin ja temporaalisiin keinoihin epäselvän puheen kuntoutuksessa – kannattaa siis pysyä kuulolla!

Yhteistyössä puheterapeutti Tuula Savinainen-Makkosen kanssa kehitetystä Kipinää puheen kuntoutukseen -materiaalista löydät valmiita apusanaharjoituksia yleisimpien konsonanttiyhtymien kuntoutukseen niin digitaalisessa kuin tulostettavassakin muodossa.

Tarjoamme 16.10.2022 saakka materiaalista -10 % koodilla KPK10!

Pääset täältä tutustumaan materiaaliin tarkemmin sekä kokeilemaan kahden konsonanttiyhtymän harjoituksia.