Kansainvälinen AAC-järjestö ISAAC kerää AAC-alan ammattilaiset yhteen joka toinen vuosi konferenssiin, joka tämän vuoden elokuussa järjestettiin Torontossa. Paikalla oli meiltä Kipinäkeskuksesta Iina, Salla, Enni, Filippa ja Jaakko. Päätimme jakaa mielenkiintoisimpien luentojen antia aihe kerrallaan blogissa, joten ISAAC-infopakettien sarja siis alkakoon!
Ensimmäisenä esittelyvuorossa on AAC-guru Janice Lightin ajatuksia Visual Scene Display- eli VSD-tauluja ja Just In Time -ohjelmointia käsitelleeltä luennolta. Myös muut alan ammattilaiset luennoivat VSD-tauluista, joten osaltaan tässä myös näiden luentojen antia. Luento sekä herätteli ajatuksia teoriasta perinteisten AAC-keinojen sanaston valinnan taustalla että tarjosi uusia ideoita käytännön kuntoutustyöhön. Meidän terapeutit innostuivatkin saman tien Kanadasta palattuaan kokeilemaan VSD-tauluja erilaisten asiakkaidensa kanssa ja kokemukset ovat olleet paitsi hetkittäin hämmentäviä, myös palkitsevia!
VSD-taulu on kuva, valokuva tai virtuaalinen ympäristö, joka edustaa paikkaa, tilannetta tai kokemusta. Tauluja voi tehdä hyvinkin luovasti – kuvia voi napata vaikkapa kirjan aukeamista, leikkitilanteesta tai tutusta paikasta. Toisaalta VSD-taulun ei tarvitse olla valokuva, vaan se voi olla myös vaikkapa piirroskuva. Yhteistä erilaisille tauluille on se, että asiat esiintyvät luonnollisessa ympäristössään, eivätkä erillisissä ruuduissa, kuten perinteisemmässä kuvakommunikaatiossa.
Sanasto VSD-tauluihin tarjotaan niin kutsuttujen hotspotien avulla. Yllä olevassa valokuvassa hotspoteja siis ovat saippuakuplia puhaltava poika ja pallo. Just in time -ohjelmoinniksi kutsutaan sitä, kun kommunikointikumppani ohjelmoi sanastoa VSD-tauluun vuorovaikutustilanteen edetessä. Varsinaista suomenkielistä vastinetta termille ei ole, mutta sitä voisi kutsua vaikkapa tässä ja nyt -ohjelmoinniksi. Tätä sanaston nopeaa ohjelmointia varten taulun tulee olla tekninen ja lisäksi tarvitaan erillinen ohjelma, joista nopein ja näppärin tällä hetkellä on iPadille ja Androidille saatavissa oleva SnapScene. Ohjelman avulla kuvasta voidaan ympyröidä lasta kiinnostavat kohteet hotspoteiksi. Kuhunkin hotspotiin puolestaan voidaan sekä äänittää että kirjoittaa kohdetta vastaava sana, jonka ohjelma toistaa ja/tai näyttää hotspotia painettaessa.
Nopean ohjelmoinnin avulla aikuinen voi reagoida arjen tilanteissa tehokkaasti lapsen muuttuviin kiinnostuksen kohteisiin ja tarjota reaaliajassa tilanteeseen sopivaa sanastoa sen sijaan, että se mietittäisiin etukäteen valmiiksi. Täten myös lapsi pääsee osallistumaan sanaston valintaan, mikä myös pienentää terapeutin ja lähiympäristön taakkaa ylläpitää kommunikoinnin apuvälineen sanastoa. Toisaalta osa sanastosta voidaan myös ohjelmoida etukäteen esimerkiksi PCS-kuvina tietyn tilannekuvan viereen. Tällöin taulu on ns. hybridi, joka mahdollistaa myös sen, että taitavampi kommunikointikumppani voi mallittaa taulun sanastoa PCS-kuvista. VSD-tauluja voidaan tällä tavoin pitää siis myös siltana siirryttäessä kohti PCS-kuvilla kommunikointia. Taulujen yhteyteen voidaan lisätä myös navigointimerkkejä, kuten tässä esimerkiksi päävalikko-ruutu taulun yläpuolella.
VSD sopii erityisesti nuorille lapsille, henkilöille joiden kognitiiviset vaikeudet ovat huomattavia ja aloitteleville AAC-käyttäjille, mutta myös perinteisten AAC-keinojen käytöstä huonosti motivoituville. Taulut toimivat hyvin myös afasiakuntoutuksessa, sillä aikuinen voi kokea esimerkiksi PCS-kuvat turhan lapsellisina, mutta toisaalta lausetasoinen ilmaisu voi olla liian hankalaa. VSD-taulut toimivat sekä lapsilla että aikuisilla kommunikatiivisten mahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi esimerkiksi sanaston laajentamisen, kerronnan ja nimeämisen tukena.
Miten sitten käytännössä suunnitellaan hyvä VSD-taulu? Janice Light neuvoo kuvaamaan tuttuja, hauskoja ja motivoivia tilanteita eli sellaisia, joissa lapset tyypillisestikin oppivat kieltä. Lisäksi tauluissa kannattaa keskittyä ihmisiin ja kuvata voi myös vaikkapa lasten välisiä sosiaalisia tilanteita. Taulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan monipuolista sanastoa ja mahdollisuuden monenlaisiin kommunikatiivisiin käyttötehtäviin. Toisaalta näitä neuvoja ei kannata turhan tarkasti pitää mielessä joka hetki, sillä lasta kiinnostavat VSD-taulut syntyvät toisinaan myös yrityksen ja erehdyksen kautta, eikä kynnystä aloittamiseen kannata pitää turhaan liian korkealla. Meidän terapeuttimme ovat myös huomanneet, että tyypillistä tuntuu olevan se, että ensimmäisellä käyttökerralla terapeutin into tauluja kohtaan on usein huomattavasti suurempaa kuin lapsen 😊
Ajatukset VSD-taulujen ja Just in time -ohjelmoinnin taustalla haastavat myös perinteisempiä käsityksiä kuvakommunikoinnista ja etenkin materiaalien sanaston valinnasta ja sen esittämistavasta. Tyypillisissä AAC-materiaaleissa sanat on esitetty erillisinä symboleina, mikä tarkoittaa sitä, että käsitteiden merkitykset on irrotettu konteksteistaan. VSD-taulujen hyviin puoliin lukeutuukin sen sijaan juuri muun muassa se, että asiat esitetään luonnollisessa ympäristössään, jolloin konteksti auttaa sanojen ymmärtämistä – oppivathan pienet lapset tyypillisestikin sanoja kontekstissaan. Se, että lasten episodinen muisti kehittyy ennen symbolien ymmärtämiseen vaadittua semanttista muistia, tukee tilanteisiin tai kokemuksiin pohjautuvien visuaalisten taulujen käyttöä. Sanaston osalta tyypillistä perinteisille AAC-materiaaleille on se, että aikuisen valitsemaa sanastoa on vaikeaa tai mahdotonta muokata leikkitilanteessa lapsen kiinnostuksenkohteiden mukaiseksi. Tähän haasteeseen puolestaan vastaa Just in time -ohjelmointi.
VSD-taulujakaan ei toisaalta voida pitää täysin ongelmattomina: pulmiksi voivat muodostua esimerkiksi mahdollisen sanaston suppeus taulua kohden sekä se, että kielen mallittaminen monipuolisesti on vaikeampaa, kuin perinteisemmillä AAC-keinoilla. Siten käyttö saattaa helposti jäädä pelkän nimeämisen tasolle.
Jos asia on uusi, on hyvinkin mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että viimeistään nyt on pää pyörällä kaikkien nimien kanssa. Siispä lopuksi vielä apua aiheeseen liittyvässä termiviidakossa navigointiin:
Visual Scene Display- eli VSD-taulu: Kommunikoinnin apuvälineenä toimiva kuvataulu, jossa käsitteet esiintyvät luonnollisessa ympäristössään eivätkä erillisissä ruuduissa.
hotspot: VSD-tauluun ohjelmoitu painike, johon on nauhoitettu viesti.
SnapScene: Sovellus, jolla VSD-tauluja voi luoda.
Just In Time -ohjelmointi: Sanaston nopeaa, tilanteessa tapahtuvaa ohjelmointia eli hotspotien luomista kesken vuorovaikutustilanteen.